Sähkösopimus Jyväskylä

Vertaa halvimmat sähkösopimukset Jyväskylästä



Accounts

Free Trial

Projects

SSL

Storage

Fortum

Vakio​

75-300 €/kk

Toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus

Kiinteä kuukausihinta

Sopii hyvin kerros – tai rivitalo-asuntoon

Max 2000kWh/vuosi = 75€/kk

2000-3000kWh/vuosi = 120€/kk

3000-5000kWh/vuosi = 190€/kk

5000-8000kWh/vuosi = 300€/kk

4 laskua vuodessa

Fortum

Takuu 24kk

32,40 snt/kWh + 4,50€/kk

Edullisimpia 2 vuoden määräaikaisia sähkösopimuksia tällä hetkellä

-34% alennus perusmaksusta 2v ajan

Luotettavaa ja toimitusvarmaa sähköä 

Harvoja 24kk kiinteitä sopimuksia mitä tarjolla nyt on vaikean markkintatilanteen vuoksi


Vertaa taulukosta helposti sähkösopimukset sekä yhtiöt

Hintamirrin voittaja Fortum Kesto! Sekä kerrostaloon / rivitaloon joissa ei makseta lämmityksestä niin suositus on Fortum Vakio.

Sahkölaitosten syntyminen
Maailman ensimmäinen sähkölaitos vihittiin virallisesti kayttiöön New Yorkissa 4.9.1882. Se oli Ediso-
nin pystyttämä ja aloittanut toimintansa edellisenä vuonna. Siihen oli liitetty 200 taloa, joissa oli yhteensä 4000 hehkulamppua.
Edisonin sähkölaitoksia rakennettiin heti myös Eurooppaan. Ne oli aluksi tarkoitettu vain valovirran tuottamiseen. Jo tammikuussa 1882 saatiin valot Strassburgin rautatieasemalle ja Lontoon Kristallipalatsiin. Heimikuussa valaistiin Milanon Scala-teatteri sahkövalolla, kuten myos Pariisin Dare St. Lazarre. Saman vuoden maaliskuussa aloitti Tampereella toimintansa laitos, jossa oli kaksi Edisonin dynamoa sattamassa sähköä 160 hehkulamppuun. Laitteisto otettiin juhlallisesti kayttoon 15.3.1882. Pari päivää myohemmin Edisonin yhtio sai New Yorkiin sähkeen: ”Valot syttyneet 61. leveysasteella. Taydellinen menestys.
Tämän Finlaysonin voimalan dynamot olivat tasavirtakoneita. Jännite oli 110 V ja kuormitusvirta 50 A. Kutomosaliin sijoitettuja koneita pyöritti aluksi tehtaan valta-akselin vesivoima. Vuoden kuluttua ne siirrettiin sahkövalaistuskeskukseen, jossa käyttövoimana oli höyrykone. Ensimmaisten kahden generaattorin lisäksi oli jo syksylla 1882 yhteensä viisi dynamoa jauhamassa sähköä.

Sähköä pohjoiseen Satakuntaan
Tampereen onnistunut esimerkki ei suinkaan aloittanut mitään nopeaa sähköistysaaltoa kaupungin ympäristössä. Vaikka suurimmat kaupungit melko nopeasti saivatkin ensin kokeilevat ja myöhemmin pysyvät sähkölaitoksesnsa, sai maaseutu vielä kauan odottaa syyspimeiden valkenemista. Kyse oli aluksi lähinnä rahasta. Öljylämppua pidettiin halpana ja myös riittävänä valonlähteenä. Vasta vuoden 1910 tienoilla syntyivät ensimmäiset maaseudun sähkölaitokset pohjoiseen satakuntaankin. Kyröskosken paperitehdas kulki uudistuksen kärjessä. Isnne ja lähiympäristöön sähkövalo syttyi jo vuonna 1889. Vuosisadan vaihteessa Raipalan maanviljelyskonetehtaan höyryvoimalan pieni tasavritageneraattori antoi valoa tehtaan lisäksi taloon. Sähkövalo kuitenkin sammui tehtaan lopetettua toimintansa. V 1913 valmistui Kyröskoskeen voimalaitos, josta riitti valoja ja voimaa koko taajamalle ja kauemmaskin. Maailmansodan sytyttyä alkanut paheneva öljypula sai aikaan useita pieniä sähkölaitoksia muuallekin Kyrösjärven reitin alueelle.

Jätä kommentti